Siirry pääsisältöön

Uutinen Julkaistu 14.9.2021 09.22

Kroonisen kovakalvonalaisen verenpurkauman leikkaushoitoja tehdään yhä enemmän etenkin iäkkäille potilaille

Asiasanat:
  • lääketieteellinen tutkimus
  • neurokirurgia

Kroonisen kovakalvonalaisen verenpurkauman hoitona tehtävät kallonporausleikkaukset ovat lisääntyneet Suomessa viimeisten kahden vuosikymmenen aikana.

Kuvituskuva neurokirurgian leikkaussalista.

HUSissa tehty kansallinen rekisteritutkimus osoittaa, että kroonisen subduraalihematooman leikkausten määrä on kasvanut yli 60-vuotiailla. Voimakkainta kasvu oli korkeimmissa ikäluokissa. Tutkimusartikkeli on julkaistu Journal of Neurosurgery -lehdessä .

Krooninen kovakalvonalainen verenpurkauma eli subduraalihematooma on yleinen neurokirurgista hoitoa vaativa sairaus. Sen oireita voivat olla tasapainovaikeus, raajaheikkous, yleistilan heikkeneminen, päänsärky, sekavuus, puhehäiriö, muistin huononeminen, väsymys tai epileptinen kohtaus. Hoitona tehdään kallonporausleikkaus eli trepanaatio, jossa hematooma purkautuu ulos. Riskitekijöitä ovat ikä, pään vamma, miessukupuoli, alkoholin liikakäyttö, verenhyytymistä estävä lääkitys, aivoatrofia ja kallonsisäisen toimenpiteen jälkitila.

HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan Neurokirurgian klinikassa tehty kansallinen rekisteritutkimus osoittaa, että kroonisen subduraalihematooman leikkausten määrä on kasvanut yli 60-vuotiailla. Voimakkainta kasvu oli korkeimmissa ikäluokissa. Tutkimusartikkeli on julkaistu Journal of Neurosurgery -lehdessä.

Kroonisen kovakalvonalaisen verenpurkauman kallonporausleikkaus on yleisin neurokirurginen päivystysleikkaus aikuisväestössä.

”Halusimme selvittää kansallisella tasolla, kuinka paljon leikkauksen ilmaantuvuudessa on tapahtunut kasvua viimeisten kahden vuosikymmenen aikana”, kertoo tutkimusryhmän johtaja, neurokirurgiaan erikoistuva lääkäri, dosentti Rahul Raj Helsingin yliopistollisesta sairaalasta.

Tutkimusta varten haettiin THL:n rekisteristä Suomessa vuosina 1997–2014 trepanaatioleikkauksella hoidetut aikuispotilaat, joita oli yhteensä 9 280. Potilaiden mediaani-ikä nousi 73 vuodesta 76:een. Kaksi kolmasosaa potilaista oli miehiä ja sukupuolten välinen suhde ei muuttunut tutkimusjakson aikana 1997–2014. Leikkaushoidon keskittäminen näkyi tutkimustuloksissa, sillä tutkimusjakson loppua kohden potilaita leikattiin entistä enemmän yliopistollisissa sairaaloissa.

”Trepanaatioleikkauksen ikävakioitu vuosittainen ilmaantuvuus kasvoi 12,1 tapauksesta 16,5:een 100 000 tapausta kohden. Yli 90-vuotiaiden leikkaukset lähes kaksinkertaistuivat”, kertoo LK Pihla Tommiska, tutkimusartikkelin ensimmäinen kirjoittaja.

Ikä- ja sukupuolivakioitu ilmaantuvuus kasvoi 30 prosenttia. Naisilla ikävakioitu ilmaantuvuus kasvoi jopa hieman enemmän kuin miehillä. Mitä vanhempi ikäryhmä, sitä voimakkaampaa kasvu oli.

Potilaista 19 prosenttia joutui uusintaleikkaukseen ja kuolleisuus vuoden sisällä oli 15 prosenttia. Uusintaleikkausten määrissä ja kuolleisuudessa ei tapahtunut juurikaan muutosta tutkimusjakson aikana.

”Kroonisen kovakalvonalaisen verenpurkauman leikkausten määrän kasvun taustalla saattaa olla iäkkäiden aktiivisuus ja hyväkuntoisuus. Tällaisten potilaiden odotetaan hyötyvän leikkauksesta. Kuvantamisen parempi saatavuus ja veren hyytymistä hidastavan lääkkeen käytön yleistyminen ovat muita mahdollisia ilmaantuvuuden kasvuun myötävaikuttaneita tekijöitä”, toteaa dosentti Raj.

Tutkimus osoittaa, että kroonisen kovakalvonalaisen verenpurkauman leikkausten määrä on noussut Suomessa vuodesta 1997 vuoteen 2014 ja erityisesti korkeimmissa ikäryhmissä.

Kallonporausleikkausten määrän kasvun odotetaan jatkuvan myös tulevaisuudessa, kun väestö ikääntyy ja odotettavissa oleva elinikä nousee. Näin ollen kroonisten kovakalvonalaisten verenpurkaumien ennaltaehkäisy on ensiarvoisen tärkeää. Iäkkäiden kaatumisriski tulisi tunnistaa ja veren hyytymistä hidastavan lääkityksen riskit ja haitat pohtia erityisen huolellisesti tällaisten potilaiden kohdalla.

Lisätietoja:

Pihla Tommiska, LK, Helsingin yliopisto
cvuyn.gbzzvfxn@uryfvaxv.svif.iknisleh@aksimmot.alhip

Rahul Raj, dosentti, neurokirurgiaan erikoistuva lääkäri
HUS Neurokeskus, Neurokirurgian klinikka, Helsingin yliopisto
enuhy.enw@uhf.svif.suh@jar.luhar

Viite: Tommiska P, Luostarinen T, Kaprio J, Korja M, Lönnrot K, Kivisaari R, Raj R. Incidence of surgery for chronic subdural hematoma in Finland during 1997-2014: a nationwide study. Journal of Neurosurgery. 2021.

Tutkimusartikkeli: Incidence of surgery for chronic subdural hematoma in Finland during 1997–2014: a nationwide study